STORIES for CHILDREN by Sister Farida

(www.wol-children.net)

Search in "Fulfulde":

Home -- Fulfulde -- Perform a PLAY -- 155 (Hands off 3)

Previous Piece -- Next Piece

FIJINEE -- fijinanon fayɓe goo!
Fijinanee fayɓe goo

155. Hita a Meemu 3


Hara hiɗa anndi åee ndureejo?

Paykun : "Ko gollidooåe e Ibuliisa, ko ɗun waɗi si himo humpitii ko honɗun waɗata janngo."

Hay si tawii ko o haalata kon fow wonaa goonga, o heåay kaalisi e nder ɗen golle.

Ndureeåe mooåooåe åen kaalisi hinaa hannde fuɗɗii golle mun ɗen.

Fewndo ko Puulusa yahi e ndee nokkuure wi’eteende Filipii kanko e wondiɗɗo makko on, Kitaabul-Muggadasi on no wi’i en wonde debbo iwtirno åaawo hari himo wondi e jinnawii hiitinoowii. Himo sonkaynoo wulla ka hoore ɗate.

Debbo ndureejo on : "Åee yimåe ko kurkaaɗi Alla jom Åural on. Ko kamåe feññinanta on ko honno heåirton kisiyee on."

Paykun : "Kono e ga’al ɗoo, o haalii goonga!"

Ko non woniri. Kono ɗun welaali mo kanko Puulusa. O handaano e ko on debbo woni kon e feññinde.

Puulusa : "E innde Iisaa-Almasiihu on : yaltu e oo debbo!"

Jinnawii ngin yalti e makko e on saa’i tigi. Ko annabi Iisaa woni fooluɗo on! Ibuliisa diwni yeeso makko. Ɗun e tawde en waawataa yi’ugol mo, kanko ibuliisa hari himo etaade no o haɗira yimåe åen gomɗingol Alla. Ko ɗun si o moýýini sanamu, e maanaa : bidi’a.

Ko goonga non on mo ombii baafal åernde mun nden fii wota annabi Iisaa naatu ton, o udditanay ngal bidi’a on.

Wano yi’irten non ka talki ɗi yimåe åen wattotoo ka juuɗe e ka daande e ɗi åe wengata ka otooje maååe. Ibuliisa no waɗande en fijidaaru ko menmintoo ka montor wengaano ka maandi maa ko sottata hara goɗɗo meemaali hay huunde fii anndingol ko arata kon janngo.

Paykun : "Si tawii non hara ko fii anndugol fii jango tun waɗirten ɗun?"

Oo wi’eteeɗo Martin no miijaade fii ɗun kanko kadi, fewndo ko fayåe goo wonuåe ka lekkol maååe woni e yewtidude e jinnaaji rewrude e liineetiije menmintooɗe. Kono gila nden ñannde o huli fota, o hoyɗi piiji hulåiniiɗi.

Hara hiɗon anndi maandino tinndoore ndaha nden?

Tufu tun tinndoore ndaha nden fii tun hiɗa faalaa. Waɗira non kadi jungo go’o.

Paykun : "Hee, kolli ɗin ɗiɗii non notiraama mbulu on!"

Awa, hita a jaåu jonnude juuɗe maa ɗen gaño on. Satteende nden hinaa fii anndugol si ko ko weltinta tun maa si ko wondi e soobee tun, kono battane no heddii e nder mun. E piide misal, a faalaaka janngugol Kitaabul Muggadasi on maa juulugol.

Paykun : "Hara a janngii ko hiitorayåe koode ɗen windan maa kon?"

Oo’owoye.

Paykun : "Yumma amen. Åe maaki wonde Alla no toŋi ɗun. Himo faalaa yo en humo e makko kanko tun."

Si tawii hiɗa wondi e annabi Iisaa, a hanndaa e goɗɗun goo. Ko kanko woni fooluɗo on e ko kanko wallitotoo en e fii wota en yanu e pilci ɗi ibuliisa wallinani en ɗin. Himo yiɗu maa ko sabu ɗun o dandirta maa!


Yewtooåe : Fillitotooɗo, paykun (debbo), Puulusa, debbo mo jinnawii hiitinoowi nangi

© Copyright : CEF Allemagne

www.WoL-Children.net

Page last modified on September 19, 2024, at 02:56 PM | powered by PmWiki (pmwiki-2.3.3)